Syvä trauman Prosessointi
Menneisyys voi näkyä siinä, miten kehosi reagoi tänään.
Vaikeat kokemukset voivat jättää jälkensä kehon ja hermoston tapaan reagoida.
Syvä trauman prosessointi on ohjattua kehollista työskentelyä, jossa tutkimme kokemuksiisi liittyviä tuntemuksia ja reaktioita rauhallisesti, sinun ehdoillasi.
Tavoitteena on vahvistaa yhteyttä omaan kehoon, lisätä turvan tunnetta ja löytää uusia tapoja kohdata kuormittavia tilanteita.
Traumasta voidaan kokemuksellisesti puhua siis ikään kuin keho ja hermosto olisivat jääneet reagoimaan vanhaan tilanteeseen, vaikka nykyhetki olisi turvallinen.
Tunnistatko jotain näistä?
Joskus oma reaktio voi tuntua tilanteeseen nähden yllättävän voimakkaalta. Taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, kuten aiemmat kokemukset, pitkittynyt kuormitus tai opitut toimintatavat.
Keho käy ylikierroksilla
Sinun on vaikea rentoutua, vaikka kaikki olisi hyvin. Keho saattaa tuntua jatkuvasti jännittyneeltä tai valppaana olevalta.
Voimakkaat tunnereaktiot
Jokin arkinen tilanne herättää yllättävän voimakkaan tunteen. Saatat huomata reagoivasi tavalla, jota et itse täysin ymmärrä.
Turvattomuuden tunne
Koet helposti varuillaan oloa tai uhkaa. Turvallisuuden tunne voi olla vaikea löytää, vaikka nykyhetkessä ei olisi vaaraa.
Ihmissuhteiden haasteet
Miellyttäminen, omien rajojen asettaminen tai läheisyys tuntuu vaikealta. Saatat huomata toistavasi samoja toimintamalleja.
Jähmettyminen
Kuormittavassa tilanteessa sanat katoavat, toimiminen vaikeutuu tai yhteys omiin tunteisiin ja tarpeisiin tuntuu katkeavan.
Vaikeus kohdata tunteita
Tunteet saattavat tuntua liian voimakkailta, etäisiltä tai vaikeasti tunnistettavilta. Omien tarpeiden kuuleminen voi olla haastavaa.
Mitä tapaamisessa tapahtuu?
Työskentely etenee rauhallisesti ja yksilöllisesti. Sinun ei tarvitse valmistautua tapaamiseen erityisellä tavalla tai tietää etukäteen, mistä kokemuksesi johtuvat.
Alkukeskustelu
Aloitamme keskustelemalla tilanteestasi ja siitä, mitä haluaisit tutkia. Sinun ei tarvitse tietää kokemustesi juurisyitä tai osata kuvata niitä tarkasti. Voimme lähteä liikkeelle siitä, mikä tuntuu sinulle juuri nyt ajankohtaiselta.
Rauhoittuminen ja yhteys kehoon
Ohjaan sinulle lyhyen keskittymis- ja maadoittumisharjoituksen. Tarkoituksena on rauhoittaa työskentelyn alkua, suunnata huomio nykyhetkeen ja tunnistaa omaa oloa sekä kehollisia tuntemuksia. Etenemme vasta, kun tunnet olevasi valmis.
Kehollinen työskentely
Tutkimme valitsemaasi teemaa siihen liittyvien kehollisten tuntemusten, tunteiden ja mahdollisten mielikuvien kautta. Huomiota suunnataan kehon viesteihin ja siihen, mitä nykyhetkessä koet. Työskentelyssä ei tarvitse pakottaa esiin muistoja tai voimakkaita tunteita. Etenemme rauhallisesti ja säädämme työskentelyn voimakkuutta tarpeidesi mukaan.
Lopetus ja palautuminen
Lopuksi palaamme rauhassa nykyhetkeen ja keskustelemme kokemuksestasi, jos haluat jakaa siitä jotakin. Varaamme aikaa rauhoittumiseen ja oman olon tunnistamiseen ennen tapaamisen päättymistä. Voimme myös pohtia, miten voit tukea itseäsi tapaamisen jälkeen.
Sinä päätät tahdin.
Silmät voivat olla auki tai kiinni. Työskentely tapahtuu istuen ilman kosketusta. Mitään kokemusta tai reaktiota ei tarvitse pakottaa esiin. Voit kertoa, jos jokin tuntuu liian voimakkaalta, pyytää taukoa tai keskeyttää työskentelyn milloin tahansa. Tärkeintä on, että omat rajasi ja voimavarasi huomioidaan koko tapaamisen ajan.
Kaiken minkä pitää tapahtua, saa tapahtua. Anna sen tapahtua. Ole sen kanssa. Anna sen olla sellaisena kuin se on, ilman halua muuttaa mitään siitä.
Mitä työskentelyllä tavoitellaan?
Syvän trauman prosessoinnin tavoitteena on tukea yhteyttä omaan kehoon, lisätä ymmärrystä omista reaktioista ja löytää uusia tapoja kohdata kuormittavia kokemuksia.
Turvan tunne
Mahdollisuus kohdata ja tutkia omia kokemuksia rauhallisessa ympäristössä, jossa sinun rajojasi ja voimavarojasi kunnioitetaan.
Kehoyhteys
Omien kehollisten tuntemusten ja reaktioiden parempi tunnistaminen. Kehon viesteihin pysähtyminen voi auttaa ymmärtämään omaa oloa ja tarpeita.
Itsesäätely
Uusien tapojen löytäminen kuormittaviin tilanteisiin. Tavoitteena on vahvistaa kykyä tunnistaa omaa kuormitusta ja huomioida omat voimavarat.
Itseymmärrys
Omien tunteiden, tarpeiden ja rajojen tunnistaminen. Työskentely voi auttaa tarkastelemaan aiemmin opittuja toimintamalleja uudesta näkökulmasta.
Hyvä tietää
Syvä trauman prosessointi on kehollista hyvinvointia tukevaa ohjausta, eikä se korvaa terveydenhuollon tutkimuksia, psykoterapiaa tai mielenterveyden hoitoa. Jos sinulla on vaikeita traumaoireita, voimakasta dissosiaatiota tai muu merkittävä mielenterveyden häiriö, keskustele ensin tilanteestasi hoitavan ammattilaisen kanssa.
Kenelle tämä ei sovellu:
- Jos sinulla on vakavia mielenterveyden häiriöitä, kuten skitsofrenia, psykoosialttius tai olet erityisen herkkä dissosiomaan (kysy lisää)
- Jos PTSD-tyyppisestä traumasta on hyvin vähän aikaa tai se on oireillut viime aikoina voimakkaasti ja toistuvasti (kysy lisää)
- Jos olet raskaana
Oireiden lääketieteelliset syyt on hyvä selvittää ensin lääkärissä. Jos selittävää elimellistä syytä ei löydy, oireiden taustalla voi olla myös hermoston pitkittynyt kuormitus tai traumaperäinen tila. Tällöin tämä menetelmä voi tarjota tukea hermoston tasapainottamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Menetelmä voi olla kokemuksellisesti voimakas ja herättää myös session jälkeen ajatuksia, tunteita tai kehollisia reaktioita. Asiakkaan on hyvä huolehtia tarvittaessa riittävästä jälkituesta ja hakeutua keskusteluavun tai muun ammatillisen tuen piiriin, mikäli kokemuksen käsittely sitä edellyttää.
Miksi tulla minun ohjaukseeni?
Minulle on tärkeää luoda rauhallinen ja hyväksyvä tila, jossa voit kohdata itseäsi ja kokemuksiasi omaan tahtiisi.
Ohjauksessani yhdistyvät kehollinen lähestymistapa, systeeminen ymmärrys ja omakohtainen kokemukseni menetelmästä. Etenemme yhdessä ja sinun rajojasi kunnioittaen.
Haluaisitko tutkia omaa teemaasi?
Sinun ei tarvitse tietää valmiiksi, mistä kokemuksesi johtuvat. Voimme aloittaa siitä, mikä tuntuu sinulle ajankohtaiselta ja tärkeältä.
Kesto: 1 tunti
Lähitapaaminen: Espoo / Puolarmetsä
Etätapaaminen: Zoom
Hinta: katso hinnasto.
Kun hermostosi ja kehosi on rauhallinen, myös mielesi on rauhallinen ja tasapainossa.
Lue lisää lapsuuden kehitykselliseen traumaan tai kiintymyssuhdehaavaan liittyvistä oireista tai PTSD-tyyppisistä oireista.
Tunnistatko itsesi?
Klikkaa nuolta alla nähdäksesi koko kuvauksen.
Kehityksellinen trauma tai kiintymyssuhdehaava tyyppisiä oireita:
Kehityksellinen trauma ja kiintymyssuhteeseen liittyvät haavat voivat näkyä hieman eri tavalla kuin yksittäisen traumaattisen tapahtuman jälkeinen PTSD. Niissä kyse voi olla siitä, että lapsen turvallisuuden, yhteyden, nähdyksi tulemisen tai tunteiden säätelyn tarpeet eivät ole toistuvasti kohdanneet riittävästi hoivaajan kanssa.
Suhde itseen
Aikuisena voi esiintyä esimerkiksi:
- voimakas riittämättömyyden tunne
- "minussa on jotain vialla" -kokemus
- häpeä omista tarpeista ja tunteista
- vaikeus tietää, mitä itse haluaa
- taipumus asettaa muiden tarpeet omien edelle
- jatkuva itsensä arviointi ja arvostelu
- tunne, ettei ansaitse rakkautta tai hyvää kohtelua
- vaikeus ottaa vastaan kehuja, apua tai huolenpitoa
Läheiset ihmissuhteet
Kiintymyssuhdehaava voi näkyä erityisen voimakkaasti läheisyydessä.
Esimerkiksi:
- voimakas hylätyksi tulemisen pelko
- vaikeus luottaa toiseen
- tarve saada jatkuvasti varmistusta siitä, että toinen välittää
- toisaalta läheisyyden välttely
- vaikeus päästää toinen todella lähelle
- ristiriita: "haluan läheisyyttä, mutta kun sitä saan, haluan pois"
- herkkyys toisen ilmeille, äänensävyille tai vetäytymiselle
- voimakas reaktio riitatilanteisiin
- vaikeus olla eri mieltä turvallisesti
- taipumus miellyttää ja mukautua
- vaikeus sanoa "ei"
- ihmissuhteissa helposti syntyvä turvattomuuden tunne
Tässä voi näkyä myös takertumisen ja vetäytymisen vuorottelua.
Hermosto ja tunnesäätely
Kehityksellisessä traumassa hermosto voi olla oppinut, ettei ympäristö ole täysin ennakoitava.
Se voi näkyä:
- ylivireytenä
- säpsähtelynä
- jatkuvana tarkkailuna
- vaikeutena rentoutua
- voimakkaina tunnepurkauksina
- ärtyneisyytenä
- ahdistuksena
- tai vastakkaisesti lamaantumisena ja "jäätymisenä"
- tunteiden turtumisena
- vaikeutena tunnistaa omia tunteita
- tunteena, ettei oikein tunne mitään
- paniikkihäiriöinä
Erityisen kiinnostava piirre on, että nykyinen tilanne voi olla objektiivisesti turvallinen, mutta keho reagoi kuin vaara olisi läsnä.
Hypervigilanssi eli toisten tarkkailu
Lapsi, joka joutuu paljon arvailemaan vanhemman mielialaa, voi oppia seuraamaan ympäristöä erittäin tarkasti.
Aikuisena tämä voi olla esimerkiksi:
"Miksi tuo vastasi noin?"
"Onko hän vihainen minulle?"
"Teinkö jotain väärin?"
"Onko jokin muuttunut?"
"Miksi hän on hiljainen?"
Ihminen saattaa siis lukea toisten kasvoja, äänenpainoja ja käyttäytymistä jatkuvasti löytääkseen merkkejä mahdollisesta hylkäämisestä tai konfliktista.
Kehitykselliseen traumaan liittyvä hypervalppaus voi joskus muistuttaa piirteitä, joita ihminen itse kuvaa erityisherkkyydeksi, mutta kyse ei välttämättä ole samasta asiasta.
Dissosiaatio
Kehitykselliseen traumaan voi liittyä myös dissosiatiivisia ilmiöitä:
- "poissaoleva" olo
- tunne, että katselee itseään ulkopuolelta
- epätodellinen olo
- automaattisesti toimiminen
- vaikeus muistaa joitakin tilanteita
- tunne, että keho ei tunnu omalta
- tunne-elämän sammuminen erityisesti konfliktissa
Lievempi muoto voi olla arkinen "jähmettyminen": keskustelussa mieli menee tyhjäksi eikä löydä sanoja, vaikka myöhemmin tietäisi tarkalleen, mitä olisi halunnut sanoa.
Rajat ja miellyttäminen
Yksi tavallinen ilmenemismuoto voi olla turvallisuuden hakeminen miellyttämällä.
Esimerkiksi:
- konfliktien välttely
- jatkuva joustaminen
- omien tarpeiden sivuuttaminen
- muiden tunnetilojen kantaminen
- "ei haittaa" vaikka oikeasti haittaa
- vaikeus tuottaa toiselle pettymys
- syyllisyys omien rajojen asettamisesta
Ihminen saattaa jopa kokea toisen pettymyksen vaarallisempana kuin oman hyvinvointinsa menettämisen.
Toistuvat ihmissuhdemallit
Kehityksellinen trauma voi joskus vaikuttaa siihen, millainen ihmissuhde tuntuu "tutulta".
Esimerkiksi turvallinen ja rauhallinen ihminen voi tuntua aluksi oudolta tai jopa tylsältä, kun taas emotionaalisesti arvaamaton suhde voi tuntua hyvin voimakkaalta ja tutulta.
Tämä ei tarkoita, että ihminen tietoisesti valitsisi huonoja suhteita. Hermosto voi vain tunnistaa tutun dynamiikan helpommin kuin turvallisen dynamiikan.
Keholliset oireet
Koska kehityksellinen trauma liittyy vahvasti autonomisen hermoston säätelyyn, kokemukset voivat olla hyvin kehollisia:
- lihasjännitys
- leuan ja niskan jännittäminen
- vatsan oireilu
- hengityksen muuttuminen
- sydämentykytys
- univaikeudet
- krooninen väsymys
- päänsärky
- kehon jatkuva valmiustila
- vaikeus tunnistaa nälkää, väsymystä tai muita kehon tarpeita
Näitä oireita ei kuitenkaan pidä automaattisesti tulkita traumaperäisiksi, koska samoilla oireilla voi olla paljon muitakin syitä.
Suositus on aina ensin mennä lääkäriin, ja jos lääketieteellistä syytä ei löydy, voi hyvin olla kyse hermoston traumaperäisestä lukkotilasta, jolloin tämä menetelmä voi antaa helpotusta oireisiin tai jopa kokonaan vapauttaa oireista.
PTSD (traumaperäinen stressihäiriö) tyyppisiä oireita:
Trauma tulee uudelleen mieleen tai kehoon
- toistuvat, tahattomat muistot tapahtuneesta
- painajaiset
- takaumat eli tunne, että tapahtuma tapahtuu uudelleen
- voimakas ahdistus tai kehollinen reaktio, kun jokin muistuttaa traumasta
- sydämentykytys, vapina, hikoilu, hengityksen muuttuminen tai muu voimakas autonomisen hermoston reaktio
Välttely
Ihminen alkaa vältellä asioita, jotka muistuttavat traumasta:
- tiettyjä paikkoja tai ihmisiä
- keskusteluja tai ajatuksia tapahtuneesta
- tilanteita, joissa voisi syntyä samanlainen tunne
- joskus myös omia tunteita tai kehon tuntemuksia
Välttely voi olla hyvin huomaamatonta. Esimerkiksi ihminen saattaa järkeillä, ettei vain "pidä" jostakin tilanteesta, vaikka taustalla on traumaan liittyvä reaktio.
Ylivireys ja hermoston jatkuva valpastuminen
- säpsähtelyherkkyys
- jatkuva varuillaan olo
- tunne, että jotain pahaa voi tapahtua
- ärtyneisyys tai lyhyt pinna
- keskittymisvaikeudet
- univaikeudet
- vaikeus rentoutua
- kehon jatkuva jännittyneisyys
- voimakkaat reaktiot yllättäviin ääniin tai liikkeisiin
Joillakin tämä näkyy enemmän ylikierroksilla käymisenä, toisilla taas vuorottelevana ylivireytenä ja lamaantumisena.
Muutokset mielialassa ja minä- tai maailmankuvassa
- syyllisyys tai häpeä
- tunne, että on jotenkin "rikki"
- masentuneisuus
- toivottomuus
- kiinnostuksen ja ilon väheneminen
- vaikeus tuntea läheisyyttä tai turvallisuutta
- epäluottamus muihin
- tunne irrallisuudesta tai emotionaalisesta turtumisesta
- vaikeus kokea positiivisia tunteita
Myös kehollisia oireita voi esiintyä
Trauma ei siis välttämättä tunnu ensisijaisesti ajatuksina. Se voi ilmetä esimerkiksi:
jännityksenä → vatsaoireina → univaikeuksina → sydänoireina → hengityksen muuttumisena → päänsärkynä → jatkuvana väsymyksenä → säpsähtelynä.
Joillakin traumaan liittyvä reaktio on enemmän "taistele tai pakene", toisilla "jähmety" tai "sammu". Jälkimmäiseen voi liittyä tyhjyyden, epätodellisuuden tai itsestä irtautumisen tunnetta.
PTSD:n kannalta olennaista ei kuitenkaan ole yksittäinen oire, vaan oireiden kokonaisuus, niiden yhteys traumaattiseen tapahtumaan ja se, kuinka paljon ne häiritsevät elämää.
Lue myös blogipostaus: Ylisukupolvinen vai kehityksellinen trauma?