Syvä Trauman Prosessointi
Kaiken minkä pitää tapahtua, saa tapahtua. Anna sen tapahtua. Ole sen kanssa. Anna sen olla sellaisena kuin se on, ilman halua muuttaa mitään siitä.
Miten hyvin tiedostat kehosi tuomat viestit? Ohjaako tai rajoittaako raskas olo, ahdistus tai kehosi "supistuminen" erilaisissa tilanteissa elämääsi, valintojasi, potentiaalisiasi tai ihmissuhteitasi? Oletko kokeillut jo kaikkea, mutta hermosto silti pitää tiukasti kiinni?
Kärsitkö mahdollisesti lapsuuden kehitykselliseen traumaan tai kiintymyssuhdehaavaan liittyvistä oireista?
Kärsitkö mahdollisesti PTSD-tyyppisistä oireista?
Kehityksellisessä traumassa ja kiintymyssuhde haavassa kyse on siitä, että lapsen turvallisuuden, yhteyden, nähdyksi tulemisen tai tunteiden säätelyn tarpeet eivät ole toistuvasti kohdanneet riittävästi hoivaajan kanssa. Näillä kokemuksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia ihmisen elämään, iästä riippumatta.
Kehityksellinen trauma voi oireilla muun muassa vaikeutena säädellä tunteita, turvattomuuden kokemuksena, heikkona itsetuntona ja vaikeutena luottaa toisiin. Oireisiin voi liittyä myös hylätyksi tulemisen pelkoa, miellyttämistä, rajojen asettamisen vaikeutta, ylivireyttä tai lamaantumista sekä taipumusta tarkkailla jatkuvasti muiden tunnetiloja. Lisäksi voi esiintyä dissosiaatiota, häpeää, läheisyyden vaikeuksia ja erilaisia kehollisia stressioireita.
Katso tarkempi listaus alla. Tunnistatko itsesi oirekuvauksesta?
PTSD eli traumaperäinen stressihäiriö (Post-Traumatic Stress Disorder) on mielenterveyden häiriö, joka voi kehittyä sen jälkeen, kun ihminen on kokenut tai joutunut todistamaan poikkeuksellisen uhkaavan, järkyttävän tai pelottavan tapahtuman.
Trauman jälkeen hermosto voi jäädä ikään kuin hälytystilaan, vaikka vaara on jo ohi. Tapahtuma ei siis ole enää nykyhetkessä, mutta keho ja mieli voivat edelleen reagoida siihen kuin se olisi.
PTSD voi näkyä hyvin monella tavalla. Oireet eivät välttämättä ole jatkuvia, vaan niitä voi tulla esimerkiksi tiettyjen tilanteiden, ihmisten, paikkojen tai kehon tuntemusten laukaisemina.
Oireisiin voi liittyä muun muassa välttelyä, ylivireyttä, säpsähtelyä, univaikeuksia ja jatkuvaa varuillaan oloa. Lisäksi voi esiintyä ahdistusta, ärtyneisyyttä, syyllisyyttä, tunne-elämän turtumista tai vaikeutta kokea turvallisuutta ja läheisyyttä.
Katso tarkempi listaus alla. Tunnistatko itsesi oirekuvauksesta?
Traumasta voidaan kokemuksellisesti puhua siis ikään kuin keho ja hermosto olisivat jääneet reagoimaan vanhaan tilanteeseen, vaikka nykyhetki olisi turvallinen.
Tarkempi listaus mahdollisista oireista. Klikkaa auki "+" nähdäksesi koko kuvauksen:
Kehityksellinen trauma tai kiintymyssuhdehaava tyyppisiä oireita:
Kehityksellinen trauma ja kiintymyssuhteeseen liittyvät haavat voivat näkyä hieman eri tavalla kuin yksittäisen traumaattisen tapahtuman jälkeinen PTSD. Niissä kyse voi olla siitä, että lapsen turvallisuuden, yhteyden, nähdyksi tulemisen tai tunteiden säätelyn tarpeet eivät ole toistuvasti kohdanneet riittävästi hoivaajan kanssa.
Suhde itseen
Aikuisena voi esiintyä esimerkiksi:
- voimakas riittämättömyyden tunne
- "minussa on jotain vialla" -kokemus
- häpeä omista tarpeista ja tunteista
- vaikeus tietää, mitä itse haluaa
- taipumus asettaa muiden tarpeet omien edelle
- jatkuva itsensä arviointi ja arvostelu
- tunne, ettei ansaitse rakkautta tai hyvää kohtelua
- vaikeus ottaa vastaan kehuja, apua tai huolenpitoa
Läheiset ihmissuhteet
Kiintymyssuhdehaava voi näkyä erityisen voimakkaasti läheisyydessä.
Esimerkiksi:
- voimakas hylätyksi tulemisen pelko
- vaikeus luottaa toiseen
- tarve saada jatkuvasti varmistusta siitä, että toinen välittää
- toisaalta läheisyyden välttely
- vaikeus päästää toinen todella lähelle
- ristiriita: "haluan läheisyyttä, mutta kun sitä saan, haluan pois"
- herkkyys toisen ilmeille, äänensävyille tai vetäytymiselle
- voimakas reaktio riitatilanteisiin
- vaikeus olla eri mieltä turvallisesti
- taipumus miellyttää ja mukautua
- vaikeus sanoa "ei"
- ihmissuhteissa helposti syntyvä turvattomuuden tunne
Tässä voi näkyä myös takertumisen ja vetäytymisen vuorottelua.
Hermosto ja tunnesäätely
Kehityksellisessä traumassa hermosto voi olla oppinut, ettei ympäristö ole täysin ennakoitava.
Se voi näkyä:
- ylivireytenä
- säpsähtelynä
- jatkuvana tarkkailuna
- vaikeutena rentoutua
- voimakkaina tunnepurkauksina
- ärtyneisyytenä
- ahdistuksena
- tai vastakkaisesti lamaantumisena ja "jäätymisenä"
- tunteiden turtumisena
- vaikeutena tunnistaa omia tunteita
- tunteena, ettei oikein tunne mitään
- paniikkihäiriöinä
Erityisen kiinnostava piirre on, että nykyinen tilanne voi olla objektiivisesti turvallinen, mutta keho reagoi kuin vaara olisi läsnä.
Hypervigilanssi eli toisten tarkkailu
Lapsi, joka joutuu paljon arvailemaan vanhemman mielialaa, voi oppia seuraamaan ympäristöä erittäin tarkasti.
Aikuisena tämä voi olla esimerkiksi:
"Miksi tuo vastasi noin?"
"Onko hän vihainen minulle?"
"Teinkö jotain väärin?"
"Onko jokin muuttunut?"
"Miksi hän on hiljainen?"
Ihminen saattaa siis lukea toisten kasvoja, äänenpainoja ja käyttäytymistä jatkuvasti löytääkseen merkkejä mahdollisesta hylkäämisestä tai konfliktista.
Kehitykselliseen traumaan liittyvä hypervalppaus voi joskus muistuttaa piirteitä, joita ihminen itse kuvaa erityisherkkyydeksi, mutta kyse ei välttämättä ole samasta asiasta.
Dissosiaatio
Kehitykselliseen traumaan voi liittyä myös dissosiatiivisia ilmiöitä:
- "poissaoleva" olo
- tunne, että katselee itseään ulkopuolelta
- epätodellinen olo
- automaattisesti toimiminen
- vaikeus muistaa joitakin tilanteita
- tunne, että keho ei tunnu omalta
- tunne-elämän sammuminen erityisesti konfliktissa
Lievempi muoto voi olla arkinen "jähmettyminen": keskustelussa mieli menee tyhjäksi eikä löydä sanoja, vaikka myöhemmin tietäisi tarkalleen, mitä olisi halunnut sanoa.
Rajat ja miellyttäminen
Yksi tavallinen ilmenemismuoto voi olla turvallisuuden hakeminen miellyttämällä.
Esimerkiksi:
- konfliktien välttely
- jatkuva joustaminen
- omien tarpeiden sivuuttaminen
- muiden tunnetilojen kantaminen
- "ei haittaa" vaikka oikeasti haittaa
- vaikeus tuottaa toiselle pettymys
- syyllisyys omien rajojen asettamisesta
Ihminen saattaa jopa kokea toisen pettymyksen vaarallisempana kuin oman hyvinvointinsa menettämisen.
Toistuvat ihmissuhdemallit
Kehityksellinen trauma voi joskus vaikuttaa siihen, millainen ihmissuhde tuntuu "tutulta".
Esimerkiksi turvallinen ja rauhallinen ihminen voi tuntua aluksi oudolta tai jopa tylsältä, kun taas emotionaalisesti arvaamaton suhde voi tuntua hyvin voimakkaalta ja tutulta.
Tämä ei tarkoita, että ihminen tietoisesti valitsisi huonoja suhteita. Hermosto voi vain tunnistaa tutun dynamiikan helpommin kuin turvallisen dynamiikan.
Keholliset oireet
Koska kehityksellinen trauma liittyy vahvasti autonomisen hermoston säätelyyn, kokemukset voivat olla hyvin kehollisia:
- lihasjännitys
- leuan ja niskan jännittäminen
- vatsan oireilu
- hengityksen muuttuminen
- sydämentykytys
- univaikeudet
- krooninen väsymys
- päänsärky
- kehon jatkuva valmiustila
- vaikeus tunnistaa nälkää, väsymystä tai muita kehon tarpeita
Näitä oireita ei kuitenkaan pidä automaattisesti tulkita traumaperäisiksi, koska samoilla oireilla voi olla paljon muitakin syitä.
Suositus on aina ensin mennä lääkäriin, ja jos lääketieteellistä syytä ei löydy, voi hyvin olla kyse hermoston traumaperäisestä lukkotilasta, jolloin tämä menetelmä voi antaa helpotusta oireisiin tai jopa kokonaan vapauttaa oireista.
PTSD (traumaperäinen stressihäiriö) tyyppisiä oireita:
Trauma tulee uudelleen mieleen tai kehoon
- toistuvat, tahattomat muistot tapahtuneesta
- painajaiset
- takaumat eli tunne, että tapahtuma tapahtuu uudelleen
- voimakas ahdistus tai kehollinen reaktio, kun jokin muistuttaa traumasta
- sydämentykytys, vapina, hikoilu, hengityksen muuttuminen tai muu voimakas autonomisen hermoston reaktio
Välttely
Ihminen alkaa vältellä asioita, jotka muistuttavat traumasta:
- tiettyjä paikkoja tai ihmisiä
- keskusteluja tai ajatuksia tapahtuneesta
- tilanteita, joissa voisi syntyä samanlainen tunne
- joskus myös omia tunteita tai kehon tuntemuksia
Välttely voi olla hyvin huomaamatonta. Esimerkiksi ihminen saattaa järkeillä, ettei vain "pidä" jostakin tilanteesta, vaikka taustalla on traumaan liittyvä reaktio.
Ylivireys ja hermoston jatkuva valpastuminen
- säpsähtelyherkkyys
- jatkuva varuillaan olo
- tunne, että jotain pahaa voi tapahtua
- ärtyneisyys tai lyhyt pinna
- keskittymisvaikeudet
- univaikeudet
- vaikeus rentoutua
- kehon jatkuva jännittyneisyys
- voimakkaat reaktiot yllättäviin ääniin tai liikkeisiin
Joillakin tämä näkyy enemmän ylikierroksilla käymisenä, toisilla taas vuorottelevana ylivireytenä ja lamaantumisena.
Muutokset mielialassa ja minä- tai maailmankuvassa
- syyllisyys tai häpeä
- tunne, että on jotenkin "rikki"
- masentuneisuus
- toivottomuus
- kiinnostuksen ja ilon väheneminen
- vaikeus tuntea läheisyyttä tai turvallisuutta
- epäluottamus muihin
- tunne irrallisuudesta tai emotionaalisesta turtumisesta
- vaikeus kokea positiivisia tunteita
Myös kehollisia oireita voi esiintyä
Trauma ei siis välttämättä tunnu ensisijaisesti ajatuksina. Se voi ilmetä esimerkiksi:
jännityksenä → vatsaoireina → univaikeuksina → sydänoireina → hengityksen muuttumisena → päänsärkynä → jatkuvana väsymyksenä → säpsähtelynä.
Joillakin traumaan liittyvä reaktio on enemmän "taistele tai pakene", toisilla "jähmety" tai "sammu". Jälkimmäiseen voi liittyä tyhjyyden, epätodellisuuden tai itsestä irtautumisen tunnetta.
PTSD:n kannalta olennaista ei kuitenkaan ole yksittäinen oire, vaan oireiden kokonaisuus, niiden yhteys traumaattiseen tapahtumaan ja se, kuinka paljon ne häiritsevät elämää.
Mitä sessiossa tapahtuu?
Tapaamme lähitapaamisena Espoossa tai Zoomin välityksellä sovittuna aikana.
Keskustelemme alussa lyhyesti haasteestasi/oireestasi/teemastasi. Hyvä teema on selkeästi rajattu ja ajankohtainen, eli jokin tapahtuma mikä on saanut sinut pois tolaltasi (mikä on triggeröinyt sinua) viimeaikoina, mikä toistuu ja heikentää elämänlaatuasi tai häiritsee ihmissuhteitasi.
Ohjaan sinulle sen jälkeen lyhyen keskittymis- ja maadoittumisharjoituksen, jonka jälkeen lähdemme hienovaraisesti aktivoimaan hermostoasi mielikuvien ja muistojen palauttamisen avulla. Pyrimme keskittymään ja viemään huomion kehon alueisiin, jotka ovat reagoineet menneisyydessä tapahtuneeseen shokkiin (traumaan) ennen aivojen korkeampien tasojen puuttumista prosessiin, jolloin pääsemme "syvemmälle" hermostoon ja shokkiin, tavoitteena vapauttaa jähmettynyt tila hermostostasi.
Prosessointi tapahtuu istualtaan ilman kosketusta. Silmät suljettuina tai auki, kumpi vain toimii sinulle paremmin. Huomio suurelta osin kehossa. Tämä ei ole keskusteluterapiaa, vaan tavoitteena on antaa täysi huomio keholle ja sen viesteille. Shokki vapautuu antautumalla sille ja olemalla sen kanssa. Tunteet vapautuvat tuntemalla.
Joskus tuntemuksiin voi liittyä muistoja ja symbolisia mielikuvia, mutta niitä ei tarvitse tulla, eikä niitä lähdetä seuraamaan. Fokus pidetään kehossa. Jos niitä tulee, saat syvemmän kokemuksen siitä, miten keho-mieli-yhteys toimii.
Huom:
Työskentelyn intensiteettiä säädetään koko session ajan. Mitään kokemusta ei tarvitse pakottaa esiin, ja työskentelyn voi milloin tahansa hidastaa tai keskeyttää.
Työskentelyssä lähestymme turvallisesti ja asteittain teemaan liittyviä mielikuvia, muistoja ja kehollisia reaktioita. Huomio pidetään erityisesti siinä, mitä kehossa tapahtuu nykyhetkessä. Tarkoituksena ei ole pakottaa voimakkaita reaktioita esiin, vaan tutkia niitä asiakkaalle sopivalla intensiteetillä.
Miksi tulla sessioon?
Työskentelyn positiivisia vaikutuksia voivat olla mm.
- syvempi ymmärrys käyttäymisesi ja tunteidesi taustalla vaikuttavista asioista
- lisää kapasiteettia arkeen
- kehoyhteyden vahvistuminen
- ahdistuksen ja hermostuneisuuden väheneminen
- uupumuksen ja masennuksen keveneminen tai poistuminen
- turvan tunteen vahvistuminen
- itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on
- omien rajojen parempi tunnistaminen ja kyky asettaa niitä
- tasapainoisemmat ihmissuhteet
- terveempi ja realistisempi omakuva
- mahdollinen vapautuminen täysin oireista esim. paniikkihäiriö, hermostuneisuus, unettomuus
- kyky rentoutua, levätä ja nukkua syvemmin
- kokemus oman tilan laajentumisesta
- parempi kyky luottaa muihin ihmisiin ja ylipäätään elämään
- parempi kyky toimia sosiaalisissa tilanteissa
- parempi kyky vastaanottaa tai antaa
- rohkeutta kohdata konfliktit ja sanoa myös EI tarvittaessa
- lakata pelastamasta ja kannattelemasta muita
Huomioitavaa:
Kenelle tämä ei sovellu:
- Jos sinulla on vakavia mielenterveyden häiriöitä, kuten skitsofrenia, psykoosialttius tai olet erityisen herkkä dissosiomaan (kysy lisää)
- Jos PTSD-tyyppisestä traumasta on hyvin vähän aikaa tai se on oireillut viime aikoina voimakkaasti ja toistuvasti (kysy lisää)
- Jos olet raskaana
Oireiden lääketieteelliset syyt on hyvä selvittää ensin lääkärissä. Jos selittävää elimellistä syytä ei löydy, oireiden taustalla voi olla myös hermoston pitkittynyt kuormitus tai traumaperäinen tila. Tällöin tämä menetelmä voi tarjota tukea hermoston tasapainottamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Menetelmä voi olla kokemuksellisesti voimakas ja herättää myös session jälkeen ajatuksia, tunteita tai kehollisia reaktioita. Asiakkaan on hyvä huolehtia tarvittaessa riittävästä jälkituesta ja hakeutua keskusteluavun tai muun ammatillisen tuen piiriin, mikäli kokemuksen käsittely sitä edellyttää.
Miksi valita minut ohjaajaksi?
Olen saanut hyvää palautetta turvankokemuksen luomisesta, sekä ohjauksen selkeydestä.
Pystyn kannattelemaan turvallista tilaa ja olemaan vaikeidenkin tunteiden kanssa, mikä auttaa sinua prosessoimaan tehokkaammin.
Olen prosessoinut omaa hermostoani menestyksekkäästi tällä menetelmällä ja ymmärrän sen mekanismit, niin teorian, kuin käytännön tasolla. Ymmärrän ihmistä systeemisesti (konstellaatiot), joka tuo oman ulottuvuutensa työskentelyyn tarvittaessa.
Session kesto on 1 tunti ja harjoitteluhinta 50€
Kiinnostuitko? Lähdetään matkalle kohti kevyempää oloa, laajempaa kapasiteettia, harmonisempaa elämää ja hermostollista rauhaa.
> Varaa aika laittamalla viesti minulle 0408470171 (whatsapp tai sms)
> Kysy lisää laittamalla viesti minulle 0408470171. Voimme ottaa lyhyen puhelun teemasi liittyen.
Lue myös blogipostaus: Ylisukupolvinen vai kehityksellinen trauma?